perjantai 4. joulukuuta 2015

Klinikkakäynti - Anivet

Paljon kehuja kerännyt Dirk Fister oli tulossa Anivetiin. Facebook jaksoi koko ajan mainostaa mulle, että "Tsekkaa hevonen ennen kisakautta, ajoissa ongelmiin kiinni." 

Musta oli tuntunut jo epämääräisen hetken, että Rokki ei ollut ihan satanen. Sillä ei ollut mitään näkyvää ontumaa eikä epäpuhtautta. Oikea suupieli oli muuttunut hiukan kovemmaksi ja oikea laukka ei aina noussut heti. 

Kuitenkaan ei mitään suurta. Itse asiassa Rokki kokosi laukkaakin todella hyvin. Tehtiin ehdottomasti meidän hienointa ja hitainta laukkaa joulukuun ekana ja tokana päivänä. 

Jotenkin vain alitajuntaisesti olen kokenut, että nöyryydestään ja positiivisesta työskentelyinnostaan huolimatta hevonen ei ole ollut ihan itsensä. Rokki on heilutellut välillä ärsyyntyneenä päätään ja ollut jotenkin ei niin kuulolla, vaikka se onkin yleensä superkuulolla. Olen ratsastanut Rokkia nyt pitkälti pehmeällä nivelkuolaimella, ilman kannuksia ja ainahan me ilman piiskaa ollaan. Joten häntä ei ole vedetty väkisin nippuun ja pakotettu muotoon. 

No, mentiin sitten klinikalle, kun sinne kerran ajan sain. 

Klo 15.00 meillä oli aika varattuna. Olin niin jännittynyt, että ajoin kaksi kertaa matkalla harhaan. Eikä meiltä ole Anivettiin kuin kolme käännöstä oikealle... 

Klo 15.30 menin Rokin selkään ja näytin Fisterille millainen Rokki on selästä käsin. Tietenkään en ehtinyt vaihtamaan edes ratsastusvaatteita. Olin päivällä tekemässä tallityöt ja tarhojen siivoukset, kengittäjä kävi ja laittoi Rokin ja katsoi Hilman ja siitä lähdin suoraan klinikalle. 

Siellä sitten menin Haltin tuulihousuissa, heh heh. Esitettyäni laukan ympyrällä molempiin suuntiin ja ravin ympyrällä molempiin suuntiin, Fisterin avustaja (nimi ei jäänyt muistiin) taivutti takajalat minun ollessa selässä. Melkoista! Siinä sitten ravailtiin. Rokki reagoi pienesti taivutukseen molemmilla takajaloilla. Kävelin hevosen ja otin kamat pois yltä. 

Sitten odoteltiinkin melkoisen verran. Olikohan klo 17.30 kun päästiin röntgeniin. Rokista kuvattiin kaikki selkää ja takajalkoja myöden. Laskua odotellessa...

Hyvää oli se, että rangasta eikä jaloista löytynyt muuta kuin ta ta taa takajalkojen distaalisissa intertarsalinivelissä, toisessa ahtauma ja toisessa kinnerpattimuutoksia. Muualta ei kuitenkaan löytynyt mitään muuta, joten siinä mä riipun toiveikkaana.

Sitten odoteltiin taas tunnin verran. Ja noin klo 18.30 ruvettiin PRP hoitoa piikittämään sinne niveliin. PRP on suhteellisen uusi hoitomuoto, jossa Rokin omista verihiutaleista tehdään jonkinlainen nivelen omia kasvutekijöitä lisäävä seerumi. PRP on ilmeisesti nyt trendikäs hoitomuoto, ja sillä on saavutettu myös hyviä hoitotuloksia jo yhden hoitokerran jälkeen. Kortisonipiikitys poistaa niveltulehduksen, mutta ei hoida vaivaan johtanutta syytä. PRP:n tavoitteena on lisätä nivelnesteen ja kehon omien paranemistekijöiden tuotantoa. 

Tarjolla olisi ollut myös "rubber boots" kengät, jotka todellisuudessa olivat jotain kevyttä metalliseosta (ehkä alumiinia) olevat kengät, joissa oli kolme noin kolme senttiä pitkää kumikappaletta, 1 milliä korkeita. Tämän kumin pitäisi sitten toimia iskunvaimentimena, ettei kinner ärtyisi. Joo, ihan kiva ajatus, mutta kun siihen kenkään pitää silti laittaa hokit, ettei hevoset kaadu näillä keleillä. En ottanut niitä. Musta se oli kukkua. 

Kotiutusohjeiksi klo 19.30 saatiin kolme päivää kävelyä, jonka jälkeen käyntiä ja ravia rauhakseltaan. Kahden viikon jälkeen saa ratsastaa käynnissä ja ravissa tavallisesti. Kuuden viikon kohdalla saa liikuttaa normaalisti jo laukassakin, mikäli hevonen tuntuu hyvältä. Jos ei, niin uudelleen yhteys klinikkaan. 

Hyvä aika sairastaa, kun talvisin ei kisoja tarvitse missata. Kovasti mua nyt mietityttää miten saan Rokin pysymään hyvässä kunnossa ja terveenä treenissäkin. Back on Track kinnersuojat ajattelin hankkia, ja siirtää Rokin karsinasta pihattoon, jotta se liikkuisi vähän koko ajan. Kylmäyssuojat treenin jälkeen laitettavaksi hommasin jo. Nyt mietin pitäisikö ruokintaan lisätä jokin nivelvalmiste. En tiedä niistä mitään. 

Olen kyllä aika alakuloinen tästä löydöksestä. Hiukan piristää se, että Fister totesi Rokkia takaapäin katsoessaan: "very good muscles" ja diagnosoituaan ja mun itkiessä röntgensalissa (ihan tyypillistä herkkyyttäni - levittäytykää - ei paniikkia - ei mitään nähtävää :D ) että hänen mielestään tämä on "minor problem". Valmentajani mielestä myöskään mulla ei ole syytä hermoilla. Tosin hermoilen silti, koska olen sellainen huolestuja. No, elämä näyttää. Ja voihan aina tehdä sitten varsoja, HYVÄKINTEREISELLÄ JA PUHTAAKSI kuvatulla orilla. Niin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Suositut tekstit