Rennompi ravi

Lopuksi hevonen suostui sentään jonkilaiseen yhteistyöhön mun kanssa. 

Lopuksi vielä hiukan videota youtubesta. 

http://www.youtube.com/watch?v=gt3BInrHXyc&feature=youtu.be

Siirtymiset on tosiaan aika hirveitä noin suoraan sanoen ja katsoen :D

Vielä pahempi sinkoilu ja parempi ratsastus

Kuuma kuumempi kuumis.

Voi herranen aika mitä hulluutta meidän tämän päivän ratsastus oli. Rokki kävi taas aluksi niin kuumana, etten pystynyt tekemään sen kanssa MITÄÄN. Tuntui suorastaan vaaralliselta ratsastaa sitä kovilla pohjilla, kun järkeä sen päässä ei ollut nimeksikään. Otin sitten satulan pois ja päästin sen juoksemaan irtona kentälle, se juoksi KAUAN.
Kun näytti saaneen pahimmat sekoilut pois päästään, laitoin satulan selkään ja tein hiukan hommia.
Siirtymiä ja voltteja. Jännittyy vieläKIN siirtymien läpi, hinkkaan huomenna niitä - lämmiteltyäni tai pikemminkin poistettuani puhtia hevosesta kunnolla aluksi. Tarkkailen myös niskaa ja lapojen seutua, ne on mulla tosi pyöreät, pitää saada hiukan nojattua taakse ja jämäköitettyä istuntaa sitä kautta. Ongelma on ollut kyllä jo superpitkään. Jostain kumman syystä Rokin selässä satula kääntyy aina vasemmalle. Samaa ongelmaa ei ole saman satulan kanssa Lulun selässä ollessani. Outoa.

Rokki näyttää muuten ihan vinolta aina videolla, kun sen merkki ei ole symmetrinen. Ei se kuitenkaan niin vino ole, kuin antaa ymmärtää.

Loppuvideoon tuli hiukan säpsähdyssivuittaisliikettä... Yllättäen taas oli jotain jännää lammen päädyssä.

http://www.youtube.com/watch?v=vgcIgb9-jBs&feature=youtu.be

Sinkoilu

Perjantai - päivä, jolloin olisin voinut olla menemättä hevosen selkään.

Rokilla oli ollut pari vapaata, tiistaina mentiin kevyesti ja kohtuu kivastikin kentällä. Tosin Rokki pelästyi muka jotain lammen puskissa, ja lepatti laukkaan tallille. Koska olen itsekin aivan onneton rapsahduspelästyjä, päästin sen menemään. Menimme vielä kentälle, ja kaikki oli kuitenkin ok. 

Tänään perjantaina oli oikeastaan ja vaan kamalaa. Rokki oli aivan superhermostunut toisessa päässä kenttää ja kyttäsi (tietenkin siis joudun ratsastamaan töiden jälkeen pimeässä, jolloin kentän valot kimalluttavat lumen) lammen päätyä. Laukkaa kentällä en uskalla nyt edes harrastaa, kun se on niin kova ja koppurainen. Ravissa Rokki oli todella jännittynyt ja nosti päätään selän jäädessä roikkumaan kuin löysä pyykkinaru. 

Aloitin käynnissä rauhoittelemisen ja tehtiin mm. kulmatyöskentelyä niin, että sisäpohke on kuin tolppa, jonka hevonen kiertää ulkokautta hyvin läheltä. Tämä on hyvä jalan ja käden yhteispeliharjoitus. 

Tein myös irrottavia ympyrällä niin, että pyysin Rokkia astumaan sisäjalalla "sisään itseensä" ja asettumalla hieman voimaakkaan ympyrän keskiosaa kohti. Tehtiin ympyrällä myös vastakkaista tehtävää, jolloin taivutin Rokkia ulospäin ja ratsastin voimakkaalla ulkojalalla hevosta ympyrän kaarta vastaan. Nämä sujuivat kivasti ja hevonen rauhoittuikin kuuntelemaan apua, eikä enää vain höpsöttänyt pelottavista rapinoista. 

Muutama hyvä siirtymä käynnistä pysähdykseen ja myötäämiseenkin tuli. 

Sitten lähdettiin ravityöskentelyyn, joka olikin sitten aivan hirveää. Varsinkin talvitopparatsastushousut tekevät hassut jaloista ja jään jotenkin kauas Rokista. Sitten hän hermostuneena kipittää pää ylhäällä, jolloin Rokin ratsastamisesta tulee vielä vaikeampaa. Edellisten lisäksi kovettuneella kentällä on tosi kurja kääntää pienille rauhoitus(?)volteille. Saatiin ehkä muutamat tahdikkaat ravit. Yritin tehdä aiemmin käynnissä tekemiäni tehtäviä ravissa Rokin kanssa, mutta siitä ei kyllä tullut yhtään mitään. Jäi pettynyt maku suuhun, jotenkin tuon hevosen kanssa on joutunut niin monesta asiasta keskustelemaan ja luopumaan, että mä heitin taas kirveen kaivoon. Sad face.

Huomenna ajattelin mennä pellolle ja ottaa tuplatriplamäärän siirtymiä meidän harjoitteluun. Käynnissä ja laukassa Rokki liikkuu kivasti kuolaimen ja pohkeen välissä, mutta ravi tuntuu olevan se pää ylhäällä tai tosi alhaalla ja selkä notkolla -tyyppiä edelleen. En tiedä onko tässä niitä ristinivelongelman kaikuja - ehkä. Tai sitten vaan ravissa se joutuisi käyttämään enemmän selkäänsä, mitä Rokki ei nyt todellakaan halua tehdä. 

Taidanpa kysäistä Villeä huomenna valokuvailemaan tai videoimaan, jos saisin hiukan osviittaa siihen, mitä ihmettä siellä selässä oikein teen. Huomaan muuten, että nivelkuolaimella Rokki ei pure oikeaan ollenkaan niin paljon kiinni kuin vasempaan. 

Perustreeniä talvi-ilmassa

Tehtiin Rokin kanssa ihanassa maanantai-illassa ihan perustyöskentelyä. Olen ollut aika viitsimätön ratsastamaan Rokkia kunnolla, kun se on tuntunut niin pitkään omituiselta. Se tunne jäi päälle niistä kevään ja kesän ristiselkäongelmista, jotka kuumensivat hevosta kovasti. Silloin Rokkia ei saanut oikeastaan ratsastettua kunnolla, kun se ei pystynyt tai halunnut ottaa takaosaa ollenkaan alle. Rokki ratkaisi ristinivelongelmansa juoksemalla pakoon. Hirmuisen kiltti hevonen se on, kun kivuista huolimatta ei koskaan tullut pukkeja, eikä ylipäätään mitään muuta kuin lisää vauhtia. Siitä olikin vaikea nähdä, että hevonen on kipeä. Tajusin sen vasta, kun näin itse maasta käsin toisen ihmisen ratsastamassa Rokkia. Sillä ei enää ollut laukkaa ollenkaan, vaan jonkinlainen 3,5 tahtinen laahutus.

Tänään eilistä ei niin onnistunutta ratsastuskertaa pohdittuani halusin saada Rokista hyvätahtista ravia irti kunnollisella kuolaintuntumalla. Olen käyttänyt Rokilla tosi minimaalista pohjetuntumaa, kun hän on ollut niin kovin kuumentuvainen. Nyt päätin alusta asti ratsastaa tiiviillä pohkeella, ja käynnistä tuli tosi kiva ja takaosa tuli siinä hienosti alle, ja käsiin tuli paljon enemmän painoa mitä aiemmin. Tässä se oli siis hyvä asia.

Ravissa Rokki tuppaa lähteä juoksemaan selättömänä ja pää pilvissä, mutta nyt sain sen tahdikkaana peräänantoon, kun ratsastin paaljon vahvemmilla molemmilla, sisä- sekä ulkopohkeilla kuin pitkään aikaan. Sieltä löytyi hieno ja rauhallinen ravi, ison työstön kautta. Rokki on myös todella herkkä kädelle, sen pitää olla hyvin vakaa.

Harjoiteltiin vielä siirtymiä käynnistä pysähdykseen ja ravista käyntiin. Näissä huomaa, ettei Rokki vielä tuo liikettä koko kehon läpi, vaan hidastaminen menee jaksottain ja kovin epätasaisesti. Otan tämän nyt meidän seuraavaksi oppiläksyksi ja päämääränä on ratsastaa vielä tiiviimmällä istunnalla, voimakkaammalla pohkeella ja kevyellä, nopealla kädellä siirtymiä.

Tästä ratsastuskerrasta jäi kiva mieli ja hevonenkin oli rento ja pärskivä. Kengät olivat ihan loppu ja hokeista ei juurikaan mitään jäljellä, joten laukattu ei.

Vielä vikat pomppuharkat ennen pakkasia ja lunta.

Tammikuun ekan päivän hyppyjä.

Tamma oli hiukan väsynyt, mutta yritteliäs.

Tässä savisen joulukuun treeneistä 21.12.2013 parisen hyppyä hevosella, jolla ei juurikaan ole tänä vuonna hypelty. Rokki on reilu tyyppi!

2014 - kolmen vuoden hiljaiselon jälkeen...

Tilannekatsaus: Rokki on tiineenä 5 kuulla. Ratsastaessa kuumuu, mutta on edelleen nöyrä, kiltti ja kiva.
Lulu, Sonjan heppa, jota ratsastelen viikottain, on kiva pikkutammuska, jolla on rökelemäinen ego, auervaaran itsevarmuus ja lihaspatukkakeho :D Molemmat kääntyivät juuri kuusivuotiaiksi, eli tänä vuonna tiineettömillä olisi ohjelmassa kasvattajakilpailu.