Ensimmäinen kerta satulassa nahkasaappaat jalassa

Kävin puolenpäivän aikoihin tallissa ratsastamassa ainakin toistaiseksi viimeistä kertaa ponitammaa. Otin mukaan myös nahkasaappaat ja tarkoitus oli pikkuhiljaa totuttautua niihin hevosen selässä, mukana oli siis myös kumiset saappaat. Sitten kun nahkikset olisivat käyneet liian ahdistaviksi, olisin lyönyt kumiset jalkaan, mutta nyt niin ei tarvinnut tehdä. Jei.

Aluksi menin yhden reiän liian pitkillä jalustimilla, mutta sitten löytyi sopiva pituus ja herranen aika mikä muutos hevosessa tapahtui. Nyt pystyn käyttämään pohjetta ylhäältä asti, koska saappaiden taka - eli pohjeosat on kovitetut. Ihan mahtavaa! Tuntuma on aivan uudenlainen!

Hevonen tuli loppuharjoituksesta mahtavaan peräänantoon ja sain omaa istuntaani pystynpään. Fiilis on todella hyvä! Tähän lisättynä se, että yksi hevonen on lähdössä tallista ja tallipaikka vapautuu yhdelle nuorelle naiselle, joka on hommaamassa itselleen elämänsä ensimmäistä omaa hevosta. Seuraava tallipaikka onkin sitten varauksessa mulle! Oletin, että siihen menisi ainakin vuosi, mutta... Kuten tuurini on ennenkin ollut, tuskin tallipaikan vapautumiseen vuotta menee.

Eli nyt katselen hevosilmoituksia vielä enemmän sillä silmällä, vaikka nyt on tosiaan se ihana Leijonatar satulan alla. Oman hevosen osto pelottaa ja jännittää ja toisaalta innostaa ja inspiroi. Omistaminen on kalliimpaa, vastuuta on enemmän. Mutta... Voin ostaa sellaisen hevosen mikä minulle sopii, ja tehdä sillä sitä mitä haluan. TERVE HEVONEN on parasta maailmassa :D