lauantai 15. maaliskuuta 2014

Lulun kanssa perjantainen superhyvätreeni

Olin ja olen edelleen niin fiiliksissä eilisaamuisesta koulutreenissä Lulun kanssa, että pitää ihan laittaa se kirjallisesti ylös tulevia pessimismipäiviä silmällä pitäen. 

Menin Lulun kanssa kentällä perustyöskentelyä. Mutta: hevonen oli kevyt, sekä pohkeelle että kädelle, eikä tarvinnut raippaa. Upeat laukannostot pysähdyksestä, käynnistä ja ravista. Hienoa voltteja ja ympyröitä. Upeita. Ja lopuksi vielä kauniit ja tasaiset ravipohkeenväistöt! Hoosiaannaaaaa!

Mitä mä sitä ylläpitohevosta hamuilen, kun Lulu on noin super? Heli oli samaan aikaan kentällä ja oli samaa mieltä mun kanssa. "Jos joku olisi tullut katsomaan, Lulua oltais ajateltu kansallisen tason suokiksi." Ja se tuntui siltä kuin me tanssittaisiin, superhyvältä!


lauantai 1. maaliskuuta 2014

Kevätmaasto

Aivan ihanaa!

Ulkona ei ole enää lunta, ei ole ollut pariin viikkoon. Pohjat pehmenevät, eilen pääsin kentälle treenaamaan Lulun kanssa oikein kunnolla. Että tuntui hyvältä olla hevosen selässä ja laukata! Lulu oli muutenkin oikein kiva. Tosi rento ja kuolaava.

Tänään käytiin yhdessä Sonjan kanssa maastolenkillä. Oli vielä niin upea ilmakin, ettei paremmasta väliä. Ehdotin, että Sonja menisi Rokilla, jotta voisin tarkkailla takajalkoja. Olen taas tässä neljän päivän ratsastustauolla luettuani hevosenkäsittelyjuttuja lehdistä kehittänyt Rokille kolme ongelmaa. Se on liian alistuva eli liian vähän elinvoimaa. Toiseksi sillä on satulointiongelma eli se stressaa satulaa. Kolmanneksi Rokilla on oikean takajalan kanssa jokin ongelma. ÖÖ, ei ole mitään näistä. Testasin satulaa, kysyin homeopaatilta elinvoimasta ja töllötin maastolenkin ajan takajalan liikerataa. Kaikki hyvin. Olen kyttääjä.

Sonja sopii tosi hyvin Rokille. On rauhallisempi kuin minä ja pidempi. Mentiinkin sitten koko maastolenkki niin, että itse menin Lululla ja Sonja Rokilla. Lulu tykitti ekoissa laukoissa mukavat pukitukset, muttei sitten jälkeenpäin tullut mitään kummempaa. Kotiinpäin Rokkikin laukkasi jo vähän pirun kovaa, vaikka ei se laukka siltä selässä tunnu. Sen sijaan Lulu kun tuli takana, pinkoi niin ponnekkaasti, että mua ihan hirvitti jo, vaikka Rokki menikin vielä paljon kovempaa.

Kivaa oli. Hepat on sydän sydän. 

sunnuntai 16. helmikuuta 2014

Keventely Lululla

Kelit on kehnot. Lumi on nollassa, ja teiden ja kenttien pinnat jäässä. Varovaisesti ratsastin Lulun tänään tallitiellä läpi. Tuntui oikein kivalta, Lulu oli innokas ja mukava. Tein sen kanssa maastakäsittely jokin aika sitten ja Lulun käytös on kyllä siitä parantunut tosi kivasti. Ei tule jyräten enää päälle, ja muistaa, ettei emäntää ohitella eikä narua vedetä. 

Rokki saa viettää laiskottelupäiviä ja kasvattaa masua <3 div="" nbsp="">

maanantai 10. helmikuuta 2014

Viikonloppu

Käytiin ottamassa jääkävelyt Rokin kanssa lauantaina. Viikko ilman liikuntaa ja sitten jäälle - todella huono yhdistelmä. Rokki näki mörköjä joka paikassa ja teki jotain omia sivuliikkeitään. Päätin, että se saa jäädä nyt mammalomalle, ettei masun kanssa vaan käy mitään kaatumisaksidenttiä.

Fiilistelin vanhaa kisavideota Lulun kanssa. Lulun ekat koulukisat ikinä, ekaa kertaa kouluaidoissa, joita Lulu kyttäsikin aika paljon. Kiva tuosta videosta on kuitenkin huomata se, kuinka paljon Lulu on tuosta peräänannosta tasoittunut ja noussut ylöspäin. Varsinkin laukka on kehittynyt hurjasti, muuttunut ylöspäin nousevaksi ja hitaammaksi, sitä saa säädeltyä enemmän. Nyt kun vielä päästäisiin hyville pohjille treenaamaan. Onneksi kelit alkavat taas olla sellaiset, että pian omallakin kentällä voi taas mennä ilman liukastumisvaaraa. Prosentit olivat reilu 60%.

Tästä pitäisi nyt sitten lähteä kehittelemään tätä kautta, ja syöksyä sinne valmennuksiin. Toistaiseksi auto on vielä telakalla, mutta onneksi nastakausi ja näköjään niiden tarvekin on pian ohi.




lauantai 1. helmikuuta 2014

Irtojuoksuttelua

Mulla on edelleen beibi kainalossa, eli tänään vain juoksutin Rokin ja vähensin siltä loimia. Syötän sille nyt myös ade-vitamiinia pelletteinä ja b-vitamiinia liuoksena. Edellisten lisäksi se saa hiukan valkosipulia jauheena, marshallin westerniä ja kalsiumia, jossa on myös magnesiumia ja sinkkiä. Varmuuden varalta!

 Rokki on pakkasten laskettua hiukan laiskan pulskeampi, mutta kyllä irtojuoksutuksessa aina silti muutama ratkiriemukas pukkisarja irtoaa!
Mulla oli muksu kentän vasemmassa nurkassa, eli kuvaajan takana. Sieltä sitten naksuttelin kieltäni, että hepo edes löntystelisi.
 Pientä vastustelu, pään heittoa ja sellaista teini-ikäisen ähinää, kun pitää eviään liikuttaa :D
Kiva, kun Rokki kantaa nykyään häntää! Takaosa on muutenkin parantunut syksyn ja talven aikana.

Välineurheilua

Hevonen on lomaillut mennä viikon. Työt + lapsi + mies aina iltatöissä = ei hevosteluun aikaa tällä viikolla. Mut sit tietty shoppailin. Ostin kankisuitset, käytettyinä. Ne on vanhat, ehkä ikiaikaiset, koska ne on älyttömän hyvää ja rasvaista nahkaa. Passierin suitset, jotkut ei niin pätevät ohjat ja sprengerin kuolaimet. Aivan todella överihyvät. Ja vielä sopi Rokille, jolla en kyllä niitä aio varmaankaan käyttää. Mulla on vaan vahvistunut se fiilis, että Rokki sopisi tosi hyvin ratsastuskouluun, jossa se saisi käyttää tuota ylienergisyyttään ja aktiivisuuttaan joka päivä sen kaksi tuntia putputtaen.
Jos joku hevonen sopii ridakouluun, niin se :D

lauantai 25. tammikuuta 2014

Rennompi ravi


Lopuksi hevonen suostui sentään jonkilaiseen yhteistyöhön mun kanssa. 

Lopuksi vielä hiukan videota youtubesta. 


http://www.youtube.com/watch?v=gt3BInrHXyc&feature=youtu.be

Siirtymiset on tosiaan aika hirveitä noin suoraan sanoen ja katsoen :D

Vielä pahempi sinkoilu ja parempi ratsastus

Kuuma kuumempi kuumis.

Voi herranen aika mitä hulluutta meidän tämän päivän ratsastus oli. Rokki kävi taas aluksi niin kuumana, etten pystynyt tekemään sen kanssa MITÄÄN. Tuntui suorastaan vaaralliselta ratsastaa sitä kovilla pohjilla, kun järkeä sen päässä ei ollut nimeksikään. Otin sitten satulan pois ja päästin sen juoksemaan irtona kentälle, se juoksi KAUAN.
Kun näytti saaneen pahimmat sekoilut pois päästään, laitoin satulan selkään ja tein hiukan hommia.
Siirtymiä ja voltteja. Jännittyy vieläKIN siirtymien läpi, hinkkaan huomenna niitä - lämmiteltyäni tai pikemminkin poistettuani puhtia hevosesta kunnolla aluksi. Tarkkailen myös niskaa ja lapojen seutua, ne on mulla tosi pyöreät, pitää saada hiukan nojattua taakse ja jämäköitettyä istuntaa sitä kautta. Ongelma on ollut kyllä jo superpitkään. Jostain kumman syystä Rokin selässä satula kääntyy aina vasemmalle. Samaa ongelmaa ei ole saman satulan kanssa Lulun selässä ollessani. Outoa.

Rokki näyttää muuten ihan vinolta aina videolla, kun sen merkki ei ole symmetrinen. Ei se kuitenkaan niin vino ole, kuin antaa ymmärtää.

Loppuvideoon tuli hiukan säpsähdyssivuittaisliikettä... Yllättäen taas oli jotain jännää lammen päädyssä.

http://www.youtube.com/watch?v=vgcIgb9-jBs&feature=youtu.be


perjantai 24. tammikuuta 2014

Sinkoilu

Perjantai - päivä, jolloin olisin voinut olla menemättä hevosen selkään.

Rokilla oli ollut pari vapaata, tiistaina mentiin kevyesti ja kohtuu kivastikin kentällä. Tosin Rokki pelästyi muka jotain lammen puskissa, ja lepatti laukkaan tallille. Koska olen itsekin aivan onneton rapsahduspelästyjä, päästin sen menemään. Menimme vielä kentälle, ja kaikki oli kuitenkin ok. 

Tänään perjantaina oli oikeastaan ja vaan kamalaa. Rokki oli aivan superhermostunut toisessa päässä kenttää ja kyttäsi (tietenkin siis joudun ratsastamaan töiden jälkeen pimeässä, jolloin kentän valot kimalluttavat lumen) lammen päätyä. Laukkaa kentällä en uskalla nyt edes harrastaa, kun se on niin kova ja koppurainen. Ravissa Rokki oli todella jännittynyt ja nosti päätään selän jäädessä roikkumaan kuin löysä pyykkinaru. 

Aloitin käynnissä rauhoittelemisen ja tehtiin mm. kulmatyöskentelyä niin, että sisäpohke on kuin tolppa, jonka hevonen kiertää ulkokautta hyvin läheltä. Tämä on hyvä jalan ja käden yhteispeliharjoitus. 

Tein myös irrottavia ympyrällä niin, että pyysin Rokkia astumaan sisäjalalla "sisään itseensä" ja asettumalla hieman voimaakkaan ympyrän keskiosaa kohti. Tehtiin ympyrällä myös vastakkaista tehtävää, jolloin taivutin Rokkia ulospäin ja ratsastin voimakkaalla ulkojalalla hevosta ympyrän kaarta vastaan. Nämä sujuivat kivasti ja hevonen rauhoittuikin kuuntelemaan apua, eikä enää vain höpsöttänyt pelottavista rapinoista. 

Muutama hyvä siirtymä käynnistä pysähdykseen ja myötäämiseenkin tuli. 

Sitten lähdettiin ravityöskentelyyn, joka olikin sitten aivan hirveää. Varsinkin talvitopparatsastushousut tekevät hassut jaloista ja jään jotenkin kauas Rokista. Sitten hän hermostuneena kipittää pää ylhäällä, jolloin Rokin ratsastamisesta tulee vielä vaikeampaa. Edellisten lisäksi kovettuneella kentällä on tosi kurja kääntää pienille rauhoitus(?)volteille. Saatiin ehkä muutamat tahdikkaat ravit. Yritin tehdä aiemmin käynnissä tekemiäni tehtäviä ravissa Rokin kanssa, mutta siitä ei kyllä tullut yhtään mitään. Jäi pettynyt maku suuhun, jotenkin tuon hevosen kanssa on joutunut niin monesta asiasta keskustelemaan ja luopumaan, että mä heitin taas kirveen kaivoon. Sad face.

Huomenna ajattelin mennä pellolle ja ottaa tuplatriplamäärän siirtymiä meidän harjoitteluun. Käynnissä ja laukassa Rokki liikkuu kivasti kuolaimen ja pohkeen välissä, mutta ravi tuntuu olevan se pää ylhäällä tai tosi alhaalla ja selkä notkolla -tyyppiä edelleen. En tiedä onko tässä niitä ristinivelongelman kaikuja - ehkä. Tai sitten vaan ravissa se joutuisi käyttämään enemmän selkäänsä, mitä Rokki ei nyt todellakaan halua tehdä. 

Taidanpa kysäistä Villeä huomenna valokuvailemaan tai videoimaan, jos saisin hiukan osviittaa siihen, mitä ihmettä siellä selässä oikein teen. Huomaan muuten, että nivelkuolaimella Rokki ei pure oikeaan ollenkaan niin paljon kiinni kuin vasempaan. 






maanantai 20. tammikuuta 2014

Perustreeniä talvi-ilmassa

Tehtiin Rokin kanssa ihanassa maanantai-illassa ihan perustyöskentelyä. Olen ollut aika viitsimätön ratsastamaan Rokkia kunnolla, kun se on tuntunut niin pitkään omituiselta. Se tunne jäi päälle niistä kevään ja kesän ristiselkäongelmista, jotka kuumensivat hevosta kovasti. Silloin Rokkia ei saanut oikeastaan ratsastettua kunnolla, kun se ei pystynyt tai halunnut ottaa takaosaa ollenkaan alle. Rokki ratkaisi ristinivelongelmansa juoksemalla pakoon. Hirmuisen kiltti hevonen se on, kun kivuista huolimatta ei koskaan tullut pukkeja, eikä ylipäätään mitään muuta kuin lisää vauhtia. Siitä olikin vaikea nähdä, että hevonen on kipeä. Tajusin sen vasta, kun näin itse maasta käsin toisen ihmisen ratsastamassa Rokkia. Sillä ei enää ollut laukkaa ollenkaan, vaan jonkinlainen 3,5 tahtinen laahutus.

Tänään eilistä ei niin onnistunutta ratsastuskertaa pohdittuani halusin saada Rokista hyvätahtista ravia irti kunnollisella kuolaintuntumalla. Olen käyttänyt Rokilla tosi minimaalista pohjetuntumaa, kun hän on ollut niin kovin kuumentuvainen. Nyt päätin alusta asti ratsastaa tiiviillä pohkeella, ja käynnistä tuli tosi kiva ja takaosa tuli siinä hienosti alle, ja käsiin tuli paljon enemmän painoa mitä aiemmin. Tässä se oli siis hyvä asia.

Ravissa Rokki tuppaa lähteä juoksemaan selättömänä ja pää pilvissä, mutta nyt sain sen tahdikkaana peräänantoon, kun ratsastin paaljon vahvemmilla molemmilla, sisä- sekä ulkopohkeilla kuin pitkään aikaan. Sieltä löytyi hieno ja rauhallinen ravi, ison työstön kautta. Rokki on myös todella herkkä kädelle, sen pitää olla hyvin vakaa.

Harjoiteltiin vielä siirtymiä käynnistä pysähdykseen ja ravista käyntiin. Näissä huomaa, ettei Rokki vielä tuo liikettä koko kehon läpi, vaan hidastaminen menee jaksottain ja kovin epätasaisesti. Otan tämän nyt meidän seuraavaksi oppiläksyksi ja päämääränä on ratsastaa vielä tiiviimmällä istunnalla, voimakkaammalla pohkeella ja kevyellä, nopealla kädellä siirtymiä.

Tästä ratsastuskerrasta jäi kiva mieli ja hevonenkin oli rento ja pärskivä. Kengät olivat ihan loppu ja hokeista ei juurikaan mitään jäljellä, joten laukattu ei.

sunnuntai 19. tammikuuta 2014

Vielä vikat pomppuharkat ennen pakkasia ja lunta.

Tammikuun ekan päivän hyppyjä.

Tamma oli hiukan väsynyt, mutta yritteliäs.
Tässä savisen joulukuun treeneistä 21.12.2013 parisen hyppyä hevosella, jolla ei juurikaan ole tänä vuonna hypelty. Rokki on reilu tyyppi!
2014 - kolmen vuoden hiljaiselon jälkeen...

Tilannekatsaus: Rokki on tiineenä 5 kuulla. Ratsastaessa kuumuu, mutta on edelleen nöyrä, kiltti ja kiva.
Lulu, Sonjan heppa, jota ratsastelen viikottain, on kiva pikkutammuska, jolla on rökelemäinen ego, auervaaran itsevarmuus ja lihaspatukkakeho :D Molemmat kääntyivät juuri kuusivuotiaiksi, eli tänä vuonna tiineettömillä olisi ohjelmassa kasvattajakilpailu.

Suositut tekstit